Miten ABS, ESP ja auton muut turvajärjestelmät toimivat

Turvajärjestelmät, kuten ABS ja ESP, ovat olleet yleisiä jo kymmeniä vuosia, ja viime vuosina on tullut lisää aktiivisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tehdä ajamisesta turvallisempaa. Mitä nämä kaikki lyhenteet tarkalleen ottaen tarkoittavat – ja miten eri järjestelmät toimivat? Alta on yleiskatsaus siitä, miten esimerkiksi ABS, ESP, katvekulman varoitus ja kaistallapitoavustin toimivat.

Ajoneuvoteollisuudessa uudet turvajärjestelmät otetaan yleensä ensin käyttöön isoissa ja kalliissa autoissa. Kun tekniikka halpenee, järjestelmät löytävät tiensä myös tavallisiin autoihin ja useimmille ihmisille. Eri automerkeillä on myös omat nimensä järjestelmilleen, mutta periaatteessa useimmat niistä toimivat samalla tavalla.

Muista kuitenkin, että turvajärjestelmät eivät korvaa varovaista ajamista. Erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin monista järjestelmistä on hyötyä, on tärkeää ajaa defensiivisesti ja turvallisesti.

ABS – Turvallisemmat jarrut kaikissa tilanteissa

ABS on aktiivista turvajärjestelmistä vanhin ja yleisin, ja ABS on lyhenne sanoista ”Anti-lock Braking System”. Järjestelmä on nykyisin kaikissa autoissa, ja useimmissa malleissa se on ollut vakiovaruste jo vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Jos auton pyörät lukkiutuvat, ne eivät pysty jarruttamaan autoa. Siksi sen välttäminen on tärkeää, mutta paniikkijarrutuksessa kuljettajan on vaikea tietää tarkalleen, missä tämä raja kulkee.

ABS toimii siten, että pyörien anturit mittaavat nopeutta koko ajan ja havaitsevat näin, jos pyörä on lukkiutumassa ja alkamassa luistaa pinnalla. Silloin järjestelmä vapauttaa hieman jarrun painetta sekunnin murto-osan ajan, ennen kuin paine palautetaan ennalleen.

Näin auto varmistaa automaattisesti, että voit aina jarruttaa mahdollisimman voimakkaasti ilman pyörien lukkiutumista.